Suomalainen joulu kuulostaa yllättävän usein naisäänen laulamalta. Katri Helenan Joulumaa, Arja Korisevan Tule joulu kultainen ja Suvi Teräsniskan Hei mummo soivat joka vuosi radiossa, kauppakeskuksissa ja olohuoneissa. Kokosimme tähän laulut, joiden taustat kannattaa tuntea, ja vinkit siihen, miten ne onnistuvat myös omalla äänellä pikkujoulujen karaokeillassa.
Joulumaa ja iskelmän kultaiset vuosikymmenet
Moni suomalainen nimeää Joulumaan kaikkien aikojen joululauluksi, ja sen tarinassa on yksi harvinainen piirre: laulaja on myös säveltäjä. Katri Helena sävelsi kappaleen itse, ja sanat kirjoitti Juha Vainio. Levytys julkaistiin vuonna 1978. Katri Helena on kertonut haastatteluissa, että melodia syntyi arkisten kotitöiden keskellä eikä studiossa, mikä sopii hyvin laulun rauhalliseen, kodinomaiseen tunnelmaan.
Joulumaan herkkyys nojaa pitkään perinteeseen. Jo 1950- ja 1960-luvuilla naislaulajat hallitsivat suomalaista joulumusiikkia. Laila Kinnunen, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen levyttivät yhdessä Tonttujen jouluyön vuonna 1960. Laulu on alun perin ruotsalainen lasten joululaulu Tomtarnas julnatt, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla. Vieno Kekkonen oli myös ensimmäinen, joka levytti Saukin suomentaman Joulupukki matkaan jo käy vuonna 1959. Nämä kolme laulajaa kuuluvat siihen sukupolveen, josta kerromme lisää artikkelissamme suomalaiset naisartistit vuosikymmenten varrelta.
Jos haluat ymmärtää, miksi nämä levytykset kestävät, kuuntele niitä peräkkäin nykyisten joulusinglejen kanssa. Vanhoissa versioissa laulu on miksattu selvästi eteen, sovitus on niukka ja sanoista saa selvää ensimmäisellä kuuntelulla. Siksi ne toimivat edelleen taustamusiikkina jouluaterialla, jossa kukaan ei halua nostaa ääntä puheen yli.
Tule joulu kultainen ja tangokuningattarien joululevyt
Tule joulu kultainen on hyvä esimerkki siitä, miten joululaulu voi syntyä hyvin arkisista lähtökohdista. Tekstin kirjoitti SOK:n mainospäällikkö Seppo Mattila vuonna 1960 joulutervehdykseksi asiakkaille. Aarno Raninen sävelsi sen ja levytti kappaleen vuonna 1969, ja seuraavana vuonna Seija Simola esitti sen Sokoksen mainonnassa.
Nykyisin laulu yhdistetään ennen kaikkea Arja Korisevaan, joka levytti sen ensimmäiselle joulualbumilleen Saa joulu aikaan sen vuonna 1991. Koriseva oli kruunattu tangokuningattareksi vuonna 1989, ja joulumusiikista tuli hänelle pysyvä osa uraa. Saa joulu aikaan sen sai jatkoa albumeilla Joulu joka päivä (2002) ja Rakkaudesta jouluun (2011), ja vuonna 2012 ilmestyi Jouni Someron kanssa tehty Joulukirkossa.
Samaan aikaan nuori Laura Voutilainen julkaisi vuonna 1997 joulualbumin Lumikuningatar. Sen tunnetuin kappale on Kun joulupukki suukon sai, suomenkielinen versio Tommie Connorin vuonna 1952 kirjoittamasta laulusta I Saw Mommy Kissing Santa Claus. Se on reipas ja leikkisä kappale, joka toimii erinomaisesti silloin, kun joulun tunnelmaa halutaan keventää.
2000-luvun uudet joulusuosikit
Uusia joululauluja julkaistaan joka vuosi, mutta vain harva jää elämään. Yle kirjoitti vuonna 2015, että useimmat uudet joulujulkaisut ovat vanhojen laulujen uusia versioita, ja nosti harvinaisena poikkeuksena esiin Tulkoon joulun. Sen levytti kolarilainen Suvi Teräsniska, jonka ensimmäinen joulualbumi Tulkoon joulu nousi vuonna 2009 albumilistan kärkeen. Samalta levyltä tuli myös Hei mummo, joka on monelle perheelle se laulu, jonka kohdalla isovanhemmat pyyhkivät silmäkulmiaan. Teräsniska on palannut jouluun myöhemminkin: Joulun henki ilmestyi vuonna 2014 ja Tämä maailma tarvitsee joulun vuonna 2021, jolloin sekin nousi listaykköseksi.
Paula Koivuniemen Toive vuodelta 2005 on hiljaisempi valinta. Mika Toivosen säveltämä kappale ei ole perinteinen tonttu- tai lumilaulu, vaan aikuinen ja haikea toive rauhasta. Juuri siksi se sopii hyvin joulun pyhien iltaan, kun kiire on takana.
Taivas sylissäni puolestaan näyttää, miten käännöslaulu voi juurtua Suomeen. Alkuperäisen ruotsinkielisen Himlen i min famn sävelsi Carola Häggkvist, ja sanat kirjoitti Erik Hillestad. Laulu julkaistiin vuonna 1999. Pia Perkiön suomenkielisen sanoituksen levytti ensimmäisenä Maria Laakso vuonna 2001, ja myöhemmin sen ovat laulaneet muun muassa Arja Koriseva, Saara Aalto, Suvi Teräsniska ja Katri Helena. Kun samaa laulua vertaa usean naislaulajan tulkintana, kuulee selvästi, kuinka paljon sävellaji, tempo ja fraseeraus muuttavat tunnelmaa.
Tarja Turunen ja tumma joulu
Kaikille joulu ei ole kynttilöitä ja kanelia. Tarja Turunen julkaisi 8. marraskuuta 2006 joulualbumin Henkäys ikuisuudesta, joka nousi Suomen albumilistan sijalle kaksi ja myi tuplaplatinaa. Levyllä klassisen koulutuksen saanut ääni laulaa muun muassa Jouluyö, juhlayö, eli Silent Nightin suomenkielisen version. Vuoden 2010 laajennetulle painokselle lisättiin Kun joulu on ja Arkihuolesi kaikki heitä.
Myöhemmin Tarja vei joulun vielä synkempään suuntaan. From Spirits and Ghosts (2017) tulkitsee tuttuja joululauluja elokuvamusiikin ja metallin keinoin, ja Dark Christmas (2023) nousi Suomen listalla sijalle yhdeksän. Jos perheessä on teini, jota perinteinen joulumusiikki ei kiinnosta, nämä levyt ovat hyvä silta.
Saara Aalto on samaan tapaan rakentanut joulusta oman kokonaisuutensa. Hänen joulualbuminsa Fairytale (2019), jonka alaotsikko on Joulun taikaa, on suunnattu kuulijalle, joka pitää suuresta, musikaalimaisesta soundista.
Joulusoittolista tunnelman mukaan
Kun kokoat omaa joulusoittolistaa, järjestä laulut tilanteen mukaan. Tässä yksi toimiva runko:
- Kuusen koristelu: Tonttujen jouluyö, Kun joulupukki suukon sai ja Joulupukki matkaan jo käy. Rytmikkäitä ja kevyitä, eikä niitä tarvitse kuunnella tarkasti.
- Jouluateria: Joulumaa, Tule joulu kultainen ja Taivas sylissäni. Laulu on selkeästi edessä, mutta tempo pysyy rauhallisena.
- Lahjojen jälkeen: Hei mummo ja Tulkoon joulu. Tunteikkaita lauluja, jotka koko perhe tuntee.
- Myöhäinen ilta: Toive ja Tarjan Jouluyö, juhlayö. Hiljaisempia tulkintoja kynttilänvaloon.
Pidä soittolista noin kahden tunnin mittaisena ja sekoita klassikoiden väliin muutama vähemmän soitettu kappale. Silloin samat hitit eivät ehdi kyllästyttää ennen kuin jouluruoka on syöty.
Näin naislaulajien joululaulut onnistuvat karaokessa
Pikkujouluissa joku tarttuu aina mikrofoniin, ja Joulumaa on yksi suosituimmista valinnoista. Se on kuitenkin vaativampi kuin miltä kuulostaa, koska melodia liikkuu pitkinä, hitaina kaarina ja huonosti tuettu ääni kuuluu heti. Muutamalla asialla laulamisesta tulee mukavampaa:
- Valitse sävellaji omalle äänelle. Useimmissa karaokeohjelmissa sävellajia voi laskea tai nostaa. Jos korkeimmat kohdat tuntuvat kireiltä, laske sävellajia yksi tai kaksi askelta. Miesääni pärjää Joulumaassa usein paremmin, kun sävellajia lasketaan reilummin.
- Lämmittele ennen omaa vuoroa. Hyräily ja huulten pärisyttely muutaman minuutin ajan auttaa enemmän kuin glögi.
- Pidä mikrofoni samalla etäisyydellä. Lähellä suuta, mutta ei kiinni huulissa. Älä osoita mikrofonilla kaiutinta kohti, sillä se aiheuttaa kiertoa eli kimeää vinkunaa.
- Aloita helpommasta. Kun joulupukki suukon sai ja Tonttujen jouluyö ovat lyhyitä ja rytmikkäitä, joten niillä on helppo päästä vauhtiin ennen balladeja.
Kotibileisiin ei tarvita isoa äänentoistoa. Pieni karaokejärjestelmä LED-valoefektillä ja yksi kunnollinen mikrofoni riittävät olohuoneeseen. Jos laulat useammin, erillinen dynaaminen mikrofoni valikoimastamme laulumikrofonit kestää kovaakin käyttöä ja poimii vähemmän taustahälyä kuin herkemmät mallit.
Kun seuraavan kerran kuulet Joulumaan kaupan kaiuttimista, kokeile laulaa se kotona omassa sävellajissasi ja äänitä otto puhelimeen. Kuuntele se seuraavana päivänä, valitse sen perusteella pikkujoulujen karaokelaulu ja harjoittele sitä pari kertaa ennen juhlia.