Suomi on osallistunut Euroviisuihin etsien menestystä, mutta kuinka meille kävi 90-luvulla? Suomen sijoitukset Euroviisuissa ovat vaihdelleet ja täysosuma tuli vasta 2000-luvulla Lordin voitolla. Mitä kaikkea tapahtui vuosikymmen aikaisemmin? Käydään lävitse vuosi kerrallaan edustukset ja mikä niiden lopputulos oli.
Suomen sijoitukset Euroviisuissa 90-luvun alkupuolella
Vuonna 1990 lähdettiin kilpailuun hakemaan voittoa kotimaan karsinnalla, joka oli yhdistelmä kutsukilpailua sekä avointa sävellyskilpailua. Kaikkiaan 225 kappaletta osallistui karsintaan ja siitä nousi voittajaksi Beat -yhtyeen Fri? Vuosi 1989 oli jäänyt taakse menestyksekkäänä, kun Anneli Saariston La Dolce Vita sijoittui 7. Joten odotukset olivat kovat. Kilpailu käytiin Zagrebissa, silloisessa Jugoslaviassa. Mutta ruotsinkielinen kappaleemme ei jostain syystä toiminut ja kotiin tuomisina viimeinen sija, joka jaettiin Norjan kanssa.
Vuosi 1991 oli Suomelle eräänlainen juhlavuosi, koska se oli maamme 30. osallistumiskerta Euroviisuissa. Karsintaan osallistui melkoinen määrä kappaleita eli kaikkiaan 414. Karsinnan voitti Kaija Kärkinen Hullu yö -kappaleella. Varsinaiset kisat olivat Roomassa ja Kaija suoriutui tehtävästään kiitettävästi, mutta Euroviisujen raati ei jostain syystä innostunut tänäkään vuonna kappaleestamme, joten sijoitus oli 20 ja pisteitä 6.
Seuraavana vuonna eli 1992 karsintaan tuli 435 sävelmää, joista karsinnan jälkeen jäljelle jäi 10 kappaletta. Esikarsinnan ensimmäisellä kierroksella niistä pudotettiin kuusi pois ja jäljelle jäi neljä, joista yksi pääsi matkaamaan Ruotsiin. Malmö oli kisojen estradina. Matkaan lähti Pave Maijanen kappaleella Yamma yamma. Jammailu ei vienyt Suomea voittoon ja lopputuloksena oli viimeinen sija neljällä pisteellä.
Vuonna 1993 Yleisradio kamppaili laman kourissa ja esikarsinta tehtiin hyvin matalalla profiililla. Kutsukilpailuun tuli 8 sävelmää ja niistä yksi pääsi Irlantiin Millstreetiin. Katri Helena edusti kappaleella Tule luo. Tällä kertaa tyylikäs ja hyvin lavakarisman hallitseva Katri poimi 20 pistettä ja sijoitus oli 17. Se myös tarkoitti sitä, että Suomelle ei langennut huonon sijoituksen takia välivuotta. Tästä oli hyvä jatkaa eteenpäin.
Katri Helenan jälkeen lähdettiin innokkaana vuoteen 1994. Myös pahin lama Yleisradiossa oli ohitettu ja jälleen järjestettiin näyttävä viisukarsinta. Peräti 470 sävelmää ja ilta Tampere-talolla huipentui puhelinäänestyksen jälkeen CatCatin ja Bye bye babyn voittoon. Niinpä heidän matkansa kohti Irlannin Dublinia oli sinetöity. Itse kilpailussa letkeä eurohumppa ei purrut ja 11 pisteellä tuli sijoitus 22. Tämä myös tarkoitti sitä, että vuodesta 1995 tuli Suomelle välivuosi. CatCat olisi tarvinnut vähintään sijoituksen 18. Sitä ei tiedä, olisiko tässä tilanteessa auttaneet suomalaiset kasinot ja iso tukku rahaa. Suomen sijoitukset Euroviisuissa eivät yllättäneet, mutta parempaa tietenkin odotettiin.
Mitä tapahtui 90-luvun loppupuolella
Välivuoden jälkeen vuonna 1996 oli jälleen sävellysten aika ja levy-yhtiöiden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena saatiin 70 sävelmää. Tällä kertaa toivottiin Norjan Oslosta menestystä. Esikarsinnasta löytyi kymmenikkö, joka oli keskinkertainen. Lopulta tämän episodin päätteeksi Osloon sai lähteä Jasmin kappaleella Niin kaunis on taivas. Tuloksena oli kuitenkin jumbosija yhdeksällä pisteellä, vaikka Jasmin pääsikin jatkoon ääninauhansa perusteella. Tämä sijoitus kuitenkin tarkoitti Suomelle jälleen välivuotta 1997.
Olisiko tässä vaiheessa jo tarvittu jotakin mukavaa piristystä viisuihin? Esimerkiksi Kuunkuiskaajat olisivat voineet olla piristävä tuulahdus. Vuosi 1998 alkoi kuitenkin esikarsinnalla kuten ennenkin ja siihen osallistui kaikkia 189 kappaletta. Näistä Suomen finaaliin pääsi 9 ja Ison-Britannian Birminghamiin lähti edustamaan Edea kappaleella Aava. Pieniä puutteita oli, mutta Marika Krook oli upea keulakuva Suomelle. Sijoitus oli 15 ja pisteitä tuli 22. Se oli 90-luvun paras sijoitus, mutta harmittavasti pistekeskiarvo aikaisemmilta vuosilta ei oikeuttanut osallistumista vuoden 1999 kilpailuihin.
Vuoteen 1998 päättyi Euroviisuissa myös aikakausi, jossa käytettiin isoa elävää orkesteria. Sen jälkeen musiikki on tullut taustanauhalta ja niin edetään tänäkin päivänä.